keskiviikko, 5. tammikuu 2011

Aika kuluu - talvisia tapahtumia 2010

Syksyn lehdet muuttuivat aste asteelta tummemmiksi, aivan kuin lunta odotellen.

 Tässä ollaan Linnaisten kaivoksen maisemissa. On aina kivaa kun lenkkeillään uudella

alueella, uudet tuoksut ja houkutukset kiinnostavat tuttuja ratoja enemmän.

Syksyllä minulla oli myös flunssa, yskin ja tuhisin viikon ajan, mutta selvittiin ilman lääkäriä.'

 

Tässä on mun lempilelu nasu. Se sai monta kertaa kyytiä, lopuksi hajosi ja jouduin luopumaan siitä.

 

Iltalenkeillä alkoi tulla yhä pimeämpää ja minulle laitettiin tälläinen "mekko" kun mentiin

ulos, että näkyisin edes jonkin verran.Huomatkaa pieni lumimäärä! oli ihanan valoisaa yhden illan,.

 

Mutta muuten on kamalan pimeää, aamuisin ja iltaisin. Ei siitä oikein kuvia voi ottaa, mutta muistiin vain.

Kun lunta sitten tuli, sitä tulikin kunnolla. Oma tähystyspaikkani näytti ennen joulua tältä.

Linnut ja oravat saivat kyytiä jos uskaltautuvat alueelleni.

 

Tässä on Mimi Cifuentes, äitin tanssiopettajan pikkuinen koira. Se veti tanssitunnin jälkeen

venyttelyt.

sunnuntai, 10. lokakuu 2010

1-vuotis syntymäpäiväjuhlat

Ajattelin nyt kertoa syntymäpäiväjulistani, mutta tuli mieleen, että olenhan tässä välissä käynyt elämäni ensimmäisen kerran näyttelyssäkin.

Kyllä oli jännää, niin paljon erilaisia ihmisiä ja niitten erilaisia koiria. Menin jo melkein auton lasista läpi nähdessäni näyttelypaikan kaikki hauskat kaverit ja jutut....iskän piti viedä minut rauhoittumaan kävelylle, jotta pystyin edes näyttämään rokotustodistukseni.

Hyvinkään ryhmänäyttely 19.9.2010

Urokset
Famolas Muumipeikko JUN EH2  <---TÄÄ ON MÄ!!!!
 Itse näyttelyssä esiintyminen meni, no, pomppien vähän, mutta yllättävän hyvin kuitenkin.

Siis olenhan minä ennenkin tiennyt, että minulla on siis erinomainen häntä ja tilava runko, sekä rodunomainen runsas karvapeite. Iskän kanssa siinä kisattii kolmen joukossa, ensin saatiin punainen nauha ja sitten sininen ja sitten minä sain lopulta istua ja juoda.

Hikinen homma, mutta erinomainen tuli arvosteluksi, ja iskä oli niiiinnn ylpeä itsestään!

Sitten niihin synttäreihin.

Meille tuli kylään mun jumaloima ♥ Tyyne ♥. Kuljin Tyynen perässä (kirjaimellisesti)

ja Tyyne piti minulle jöötä, en päässyt edes omalle patiolle, saatika saanut porkkananpalaa, Tyyne vei kaikki.

Tässä me kytätään lupaa ottaa namu.

Tässä on meidän yhteinen kiva leikki. Sen nimi on "pissataan vuorotellen saman puskan päälle". Tehtiin
oikeen monta kertaa. En tiedä onko puska enää elossa vai entistä ehompi.

Mutta ah, mitäpä en tuollaiset kaunottaren vuoksi antaisi...olisin halunnut juosta enemmän sen kanssa.
Tässä Tyyne palvoo ihan väärään suuntaan, mä oon tosi kade, katsoisi edes kerran mua tolla lailla.

Tyyne saisi tulla useamminkin kylään, meillä oli kivaa yhdessä vartioidessa mustia lintuja.

 

Synttäreilläni on aika paljon porukkaa ja synttärikakkuni oli komea ja maittava. Söin sen yhdellä hotkaisulla.

 

Sain myös muita herkkulahjoja aika kasan.

Vielä pitää kertoa eilisestä ensimmäisestä (oikeasti toisesta) kerrastani Pähkinärinteen koirapuistossa.

Vaikka mitä sanotte, niin kyllä vapaana juokseminen on ihanaa! Siellä ei vaan ollut yhtään toisia koiria, minä olisin tykännyt, mutta nakkikutsua pystyttiin harjoittelemaan nytkin. Kipitin niin, että auto höyrystyi kun mentiin takaisinpäin.

ja mua vähän ramasi sen jälkeen.

Tässä Linnaisten mäki syksyloistossa, keltaista, punaista, vihreää ja ruskeaa....

Niin, syksy on tullut, puista putoilee lehtiä ja ensi viikoksi luvataan jo lunta!

 

sunnuntai, 25. heinäkuu 2010

Kuvia teksteineen II

Tässä näette pari kuvaa selityksineen. Kuvat on Niinan kanssa tapaamisesta.

Nenäkkäin nätin tytön Nukan kanssa! Mikä kunnia! ♥

 

Pieni lenkki koirapuistoon. Edessäni kulkee ♥Tyyne♥ ja vieressäni Nuka.

Leikin hippaa Nukan kanssa!

Minä ja Tyyne! ♥ Äh, mutta Tyyne on keskittynyt johonkin aivan muuhun kuin minuun...

lauantai, 10. heinäkuu 2010

Kuuma kesä

Tänä vuonna tulikin sitten heinäkuun helteet. Meille pörröisille se nyt ei ole ihan ihanneilma, mutta minkäs voit, ja läähättämällä siitä selvitään, joskus uimallakin

tai ainakin kahlaamalla.

Huomaa et mulla on aika laihat jalat kun oon käynyt uimassa!!

Tämä on puolestaan mun kotiamme. Pinkki, ei ehkä meidän miesten väri, mut vesi on märkää ja ihanan kylmää!!


Olen nyt huimat yhdeksän kuukautta, eli aika iso pentu jo. Siis kun mun karvat on kuivat.

 

Opettelen edelleen hyviä tapoja lenkillä, jotenkin kun minulta aina pääsee valtava haukku kun näen toisen koiran, niin siitä pitäisi päästä vähitellen eroon. Mutta kun minä niiin rakastan niitä toisia koiria!!Tässä ollaan äiskän kanssa
kartanontien lenkillä.

suhtaudun epäilevästi vain erikoisiin ääniin (ukkoseen, biljardiin, kirkuviin lapsiin, ruohonleikkuriin ja naapurin remontin ääniin). Pidän edelleen nakeista, aivan mahdottomasti. Juoksentelen vapaana takapihalla ja lenkillä kuljen jo pitkässä pitkässä narussa. Se minua harmittaa kun nyt niin harvoin pääsen metsälenkille, äiti ja iskä kun eivät
tykkää hyttyskatraista, joita siellä vilisee. Mökki on ihan paras paikka, " metsityn" siellä hetkessä, partioin koko järveä haukahduksillani ja odotan kun sorsan poikaset tulevat uimaan meidän rantaan...siinäpä herkullisia pikku paloja, vain kun vielä saisi kiinni...niillä on hauskaa kanssani, treenaavat lähelle tuloa ja pitävät kummallista ääntä kun pyydän meille "teelle"...

 

Olen siirtynyt isojen poikien ruokavalioon "napperoihin", joita syön kaksi kertaa päivässä. Aamuisin lehdenhakumatkalla popsin myös ruohoa aamiaiseksi. Olen jo sisäsiisti, ja lenkillä tietää kyllä milloin olen menossa "pusikkoon", hyörin ja pyörin  siihen malliin ja suuntaan  kohti ojanpohjaa.

Jorvin pihalla mä sain ekan mäkkäriateriani, maistoin kananugettia ja ranskalaista perunaa. Oli muuten kuuma!

Sellainen asia kuin punkit rasittavat isäntää ja emäntää kovin, nyppivät niitä pois (saan silloin paljon nappeja ja herkkuja...) ja aina päättävät ostaa apteekista sitä punkkimyrkkyä sen yrttipannan sijaan, joka minulla on eikä näytä yhtään toimivan. Onneksi olen kuitenkin säästynyt käärmeenpuremalta, juuri nyt Piian ystäväkoira on sen vuoksi tiputuksessa ja toivottavasti paranee pian.

Olen katsonut tässä kuussa monta jalkapallomatsia, vaan nyt on loppuottelut vuorossa tänä viikonloppuna. Sitten voin keskittyä harjoittelemaan toisen koiran haukun kuulemista videolta ja treenata hiljaa olemista.Mutta ihan parasta on kun mulle luetaan, kuten tässä, vaikka hevoskirjaa.

 Tässä mun äiskän kesälierihattu, kesti vähän tottua siihen. Ollan Glimsin talomuseon
puutarhassa.

 

 Hyvää kesää!!!

 

lauantai, 1. toukokuu 2010

Valkovuokkoja! Kärpäsiä! ---aurinkoa!

Tällä viikolla iskä oli koko viikon tuhkalomalla, joten minä sain joka päivä treeniä ja metsälenkkejä tehtiin ainakin kaksi päivittäin. Samalla viikolla tuli kevät - siis kärpäset, valkovuokot, sinivuokot, kaikki samalla kertaa!

 

Keskiviikkona lähdettiin Nuhjukkaan. Meillä pojilla oli projektina laittaa ilmalämpöpumppu toimimaan, Minä katselin kyllä kauempaa ukin ja mummin kanssa kun pappa ja iskä ahersivat.

Vappuaattona paistoi aurinko ja pääsin keinumaan puutarhakeinuun. ja sitten pomppasin puutarhapöydälle
poseeraamaan. PItkästä aikaa sain kirmata hetken vapaana. Vaikka mieli teki, en karannut.

Ootteko muuten nähnyt ennen millainen kieli mulla on?